I'm so embarrassed I wish everyone else was dead

 Tämä teksti tulee olemaan pitkähkö ja turha varsinkin jos ei asiasta ole kiinnostunut. Suosittelen olemaan lukematta. Sisältää myös fanityttöilyä.

Helsingistä palattu melkein yhtenä kappaleena...melkein viikko sitten.

Voin sanoa että keikka oli hyvä, ihana, pirteä ja energinen ja kaiken kaikkiaan hauska. Oikeasti mä en voinu lopettaa hymyilemistä ja Mikarun välispiikeissä sitä vain hymyili enemmän ja välillä tietty naurattikin. Oli hyvä, kun joka välis posket oli ihan jumissa siitä hymyilemisestä. Ihana mies, edelleen.
Ah ja se Mikarun enkku ♥ Huomattavasti kehittyny sitten Dion jälkeen, vaikka kyllä se silloinkin yritti sitä puhua, mutta se oli sellasta...noh aika takkuista ja sen piti miettiä paljo sanoja. Nyt se puhu sitä ku se olis koko elämän sitä puhunu. Teki mieli sanoa niille että hei kuulkaa, te voitte vaan puhua vielä toisen 2 tuntia, olisin kyllä jaksanu kuunnella ja perkele halunnu.

Keikka yleisöä oli loppujen lopuks aika vähän, tuli siitä vähän paha mieli bändin puolesta mutta itehän viihdyn kyllä tollasessa yleisössä paremmin ku ei oo sitä hirveetä tuskaa ja työntöä koko aikaa.
Pääsin kolmannelle riville, Mikarun eteen tietty ja voin sanoa että aika akwardeja katseita siinä vaihdettiin. Se katto aina suoraa silmiin ja mä en tienny minne mun olis pitäny kattoa. Kun aikani sitä suoraa silmiin kattoin mulle tuli niin akward olo et mun oli pakko kattoa muualle kun en vaan pystyny enää kattomaan sitä. Mun ilmeet oli varmaan myös aika pricelesseja.
Varsinki ku kaks edessä olevaa tyyppiä oli mua melkein päätä lyhyempiä se näki mut suoraa.

Ihana huomata, että mussa asuu vielä pieni fanityttö, mutta alkaa ilmeisesti tuo ikä jo jollain lailla painaa tai jotain, koska oma meno on ainaki rauhottunu. Ja ei sielä vissiin kovin montaa meitä "vanhempaa" ihmistä ollu. Enemmän näytti olevan ensikertalaasia ja nuorempia. No hyvä seki.
Mikaru kysy kuinka moni on nähny ne ennemmin niin näytti et vaan mun lisäks muutama käsi nousi ja muutama huuto kuulu jostain. Ku se kysy kuka näkee ne nyt ekaa kertaa kuulosti ainaki selvältä enimmistöltä ja loput ei osannu ilmesesti enkkua tai ei tienny onko ne nähny niitä ennemmin. lol.

Tuliki mieleen että aika alus joku välispiikin aikana sano Mikarulle, että ottaa paitansa pois johon se vastas että jos kyseinen henkilökin ottaa paitansa myös pois ja viä lisäs et hän voi ottaa eka ja sit se. Ei tainnu tulla diiliä, mutta tuota ihmistä ei tarvi pyytää ottaa paitaansa pois, se ottaa sen joka tapauksessa.

Aasinsiltana asiaan, tuli vaan mieleen kun näkee noita Mikarun kuvia (varsinki ilman paitaa...) se näyttää niissä aina jotenkin...emmä tiedä paljo kookkaammalta?  Se vain näyttää kuvissa niinku olis joku super bodaaja ja ai että sitte kun sen näkee metrin päästä ilman paitaa....JUMALAUTA tyyppihän on varmaan samankokoinen ku minä. Niin laiha ja pieni mutta vittu ne lihakset.....

Tyyppi tulis sitte taas ilman paitaa roikkumaan sinne yleisöön päin ja mulla itellä tuli vaan ekana mieleen et perhana tyyppihän testaa meitä.. Ilman paitaa aiva fanien käsien ulottuville, mutta ainaki siinä keskellä mun edessä ja ympärillä ei kukaan ruvennu "tunkeilemaan" vaan osas olla ihmisiksi. Kun se sitten kulkeutu johki sivummalle, mitä ehdin vilaukselta nähdä niin jonku kädet sielä laski aika vaaravyöhykkeelle. HÄPEÄ SINÄ IHMINEN.

Sitten kun se taas tuli takas keskelle ja roikkumaan siihen eteen, mä en edes yrittäny kurottaa siihen ja kosketella sitä ympäri ämpäri, päinvastoin olin muuten vaan messissä kädet ilmassa ja sitte ku se kurotti omaa kättänsä yleisöön ja näin että käsiä alko tulla mun takaa ja ympäriltä enemmän, jotka yritti tarttua sen käteen, mitä mä teen? Oon sillei haistakaa vittu ja otan sen kädestä ite kiinni sillei kuin vain sain ja sitte se liikutti sitä kättä pois muista ja otettiin kunnolla kädestä kiinni. (awww) Siihen ei ollu muilla enää asiaa. lol. Elämäni ihanimmat 10 sekunttia ja mun teki mieli itkeä, varsinki ku se vielä katto sen koko ajan mua. aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaah. kuolen.

No joo sitten taas Mikarun hienoja välispiikkejä, kun se sano että vain yksi sana suomelle "Tissit mulle." Nyt siitä sai oikeasti selvää. Viimeksi meni vähä ohi. Teki mieli sanoa, että siinä on kyllä kaksi sanaa, mutta menköön. Joku yleisöstä huuti, että pervo ja se vaan nauro, no okei kaikki nauro. Ja jostain perkeleestä sinne lenti ruottin lippu ja Mikaru oli sillei mitä vittua, aiva niinku muuki yleisö. Se otti sen ja katto sitä ja suomalaiset rupes huutaan nooooooooooo ja se laitto sen sivuun, josta Yudai sitte laitto sen näkyville.
Ainiin naurettiin Katin kans kun näytti vähän siltä, että Junilla oli ollu hauskaa tai jotain. Oli nimittäin kaula sen verran syöty että sokeaki olis sen nähny. Tai ehkä se oli Syu joka sen oli tehny... who knows.

Keikka kesti 2 tuntia ja mun jalat teki kuolemaa. Edellisen postauksen kengät nimittäin näkivät vähä liikaakin yhdelle päivälle maailmaa. Tollaset kengät jalassa yli 13 tuntia yhtä soittoa.....5 ja puol viimestä tuntia tosta ajasta seisoin vain paikalla. Jumalauta. Jonossa varpaatki oli jo ikiroutaan jäätyny ja silleen. En olisi jaksanu enää edes nostaa jalkaa senttiäkää mutta oli pakko nimmaritilaisuuden takia.

Tässä välissä sanon, että haluan kirota Glorian portaat lavalle. Curse them to hell. Katillekki siinä sanoin, että perkele ku oon meinanu kompuroida noissa ennemminki eikä silloin jalkoja särkeny näin eikä ollu mitää tappokenkiä. Manasin siinä niitä aikani, mutta kaikki meni ihan hyvin, pääsin lavalle portaista missä ekana vastassa oli Syu.
Mainittakoon tässä vaiheessa että osa faneista halas jäseniä ja osa ei. En tiedä miksi. No mun edessä menevät 3 tai 4 likkaa ei halannu ketää ja mä olin sillei ei vittu minähän haluan halata, joten ku siihen Syu paikalle pääsin ja se signas julisteen (ja teki siihen muuten vielä sydämmen aww) ja käteltiin mä sanoin sille enkuks et saanko mä halata sitä ja se oli heti et joo ja halattiin siinä sit.

Sitte Syu sano mata ne johon mä tietty vastasin mut aww. Yleensä fanit on ensimmääsenä sanomas jotaki tollasta, tuli jotenki ihan puskista ku se sanoki eka. Sitte oli Jun, tervehdittiin ja kiittin sitä ja en muista käteltiinkö ja halattiin vai halattiinko vain. Sitte tuli Yudai ja tervehdittiin siinä ja sit se kysy mun hiusväreistä et onko mulla violettia hiuksis ja onko muuten kultasen blondi.
Lol joo aika keltaselta ne ainaki niis valois näytti, joten sanoin et joo sinnepäin ja sanoin että sielä alla jossain on vielä mustaa johon se totes ,että aa niin ku hänellä ja sanoin et juu.
Sitte oli Mikaru. Tervehdittiin siinä sitte ja ku se oli kans signannu sen julisteen sanoin vaan sille et mä haluan halata sitä ja se nousi ja halattiin. (Voiko tuon parempaa enää olla?) Sitte ku oltiin halattu sanoin sille et mulla on jotaki pientä sille. Mulle tuli pari päivää ennen keikkaa hirvee tarve hommata tyypille joku pieni synttärilahja. Aika tietty loppu kesken ja ihminen jolla tuntuu jo kaikkea olevan, on aika vaikea keksiä mitää lahjaa. Päädyin sitte johki mikä myös muistuttais suomesta joten ostin sille mustan muumikupin. Ahaaha ei ehkä Mikarun tyyliin, mutta ainaki sillä voi olla jotaki virkaaki.
Ja lisänä tähän lahjaan kirjotin oikeasti tyypille kirjeen. Kirjeen, voitteko kuvitella. Mitä kirje sisälsi, se jääköön mun ja Mikarun väliseksi.(ja Katin). Muahahah.
Ei kuitenkaa ollu mikää super fanitytön rakkaudentunnustus tai mitää sellasta (ihme sinänsä). No se oli aiva sillei oikeesti? ku kerroin et mulla on sille synttärilahja. Olis pitäny lisätä, että älä innostu liikaa, koska ei se lopuiks juuri mitään ollut. Se kiitteli siitä ja mä vaan jotaki että ei tarvi kiitellä ja sanoin heipat.

Voi kumpa kaikki oliski jääny tähän. Lopun nimittäin haluaisin poistaa kaikkien muistista. Hahhaha......
Sanoin, että manasin ne portaat right. Voin sanoa, että ei mennyt kauaa kun tunsin instant karman. Tulin rauhas niitä portaita ja olin jo et jes mä pystyn tähän kunnes oli enää muutama porrasta jäljellä ja karma päätti että BOOM fuck you motherfucker ja kappas alan kompuroida ja lennän maahan............................................................................ siinä vaiheessa sanoinkuvaamaton vitutus valtasi mut ja mun teki mieli ottaa ja tappaa itteni siihen paikkaan. Seriously. Yks järjestäjä tyypeistäki tuli äkkiä mun luo "Eikai suhun sattunu? Mä olin jo tulos auttaan sua niissä portaissa."
Eihän siinä voinu ku oikeastaan nauraa sille koomiselle tilanteelle.
Hävetä ja nauraa, mutta koska mä oon kai astetta kyynisempi ihminen olin vaan et vitut ja se siitä. Osanotto kaikille jäljellä olleista, jotka joutu todistamaan sitä. En oo 100% varma näkikö bändi................. niillä oli kuitenki kiirettä muissa faneissa vielä sielä, mutta jos näkivät niin saattavat oikeastaan muistaa mut "Se idiootti joka kaatu viime metreillä." 
Osaan kyllä nauraa ittelleni, mutta täytyy myöntää, että ittensä täysi nolaaminen ei silti kuulu suosikki hommiin tai että saa ittensä näyttään typerältä. Mä menetin ylpeyteni ja arvokkuuteni silmänräpäykses ja siinä samas elämänhalun.....jeesus.

Mutta toisaalta, tuolaki nimmarijonossa kuuli ihmisiltä, että mitä pitäis tehdä, että bändi muistais sut? Toiset päättivät, että mennään jonon viimeisiksi, ne ne muistaa parhaiten. Mä kehtaan ehdottaa jotaki tosi extemporea ja jotaki mitä kukaa ei osaa odottaa, niin kyllä varmana sut muistetaan. Tehkää mut ja kaatukaa niiden jalkojen juureen vaikka. Jos ei muuta niin saa ne edes hyvät naurut.

Suurimman häpeän yli kai mä oon jo päässy, vaikka tuntu etten enää ikinä voi kulkea samoissa piireissä tai enää koskaa edes kattoa bändiä samalla tavalla.
Tässä nyt kuullu ja nähny muita faneja ja mitä Puolaan tulee, joku kuulemma oli vilautellu sielä tissejä ja heittäny tissiliivinsä lavalle jne. Kumpi on näistä häpeällisempi esim. mun kaatuminen, joka oli inhimillinen virhe kun taas toinen haluaa nolata ittensä aivan omasta tahdosta?! En ikinä haluaisi enkä pystyisi edes olemaan noin halpa. Tuo on jo suorastaan säälittävää. Huomiota saat varmasti, mutta haluaako tulla muistetuksi tollasesta? Enpä tiedä.
Mä tosin häpesin sitä yleisöä jo suomessa. Panostakaa nyt edes vähän. Mäki olisin varmaan tosi hienon näköinen, jos olisin ylipainoinen ja tulisin keikalle jollain pyjamahousilla..................OIKEASTI.
Kun näitä miettii ei mua oikeastaan enää edes hävetä.

Ja mitä siihen kaatumiseen tulee, kaikki tuntu luulevan, että kaaduin koska mulla sattu olemaan tollaset kengät. Syy olisiki kenkien, mutta oon kävelly noilla portaissa ennemminki ja sen koko päivän kaupungilla ja portaissa sieläkin enkä ollu missään vaiheessa edes lähellä kaatumista. Toki niissä portaissa on vielä tuki mistä saa kinni, niin ei edes pääse kaatumaan, mutta pointti on se että vaikka mulla sellaset kengät oli ja vaikka ne tappo mun jalkoja ne ei ollu syy miksi mä kaaduin.
Niillä toki oli osansa siinä mutta ite kenkien takia se ei ollu. Niin kun sanoin oon kompuroinu niissä samoissa portaissa ennemminki ja sillon kengät ei edes ollu tollaset.

Nyt voisin sanoa että kaaduin, koska Mikaru sai jalkani totaalisen spagetiksi ja silleen mutta todellisuudessa portaissa oli vika. Ne on älyttömän jyrkät ja askelmat niin kun pienten lasten portaissa eikä niissä oo mitää mistä sais tukea. Mun jalka kenkineen ei vain mahtunu siihen askelmaan. Mun korko osu askelmalle, mutta harmiksi korkkareissa painopiste on päkiällä ja varpaissa ja kun tämä alue ei osunukkaa enää kunnolla portaaseen, painovoima hoiti loput. Jos mulla ei olis ollu noita kenkiä, ja jos mun joka lihasta jalassa ei olis särkeny ja muuta, mä olisin ehkä saanu korjattua tasapainoni, mutta nyt mä en enää pystyny.

Tosin, jos joku multa tulee kysymään, että olinko se minä joka kaaduin tai et miksi kaaduin mä tuun yksinkertaisesti vain sanomaan, että polvi petti ja sen takia kaaduin. (no tavallaanhan se niin meni. jalat meni alta) Kukaa ei kyseenalaista tota väitettä, koska mulla oikeasti on polvessa vikaa ja oikeastaan keikan aikana meinas taas käydä hassusti, joten se on ihan uskottava syy. Mielummin sanon vaan lyhyesti et polvi petti, kun alan selittää painopisteistä jalassa ja kuinka portaat oli vääränlaiset mulle. 
Aika ja paikka olis saanu olla kyllä aiva toisenlaiset, mutta mitäpä totakaa ton enempää miettimään, tollasta tapahtuu paremmissakin piireissä.

Yhteenvetona voisin sanoa, että keikasta jäi vain hyvä mieli, mutta omasta tahattomasta perseilystä paha mieli.