Näytetään tekstit, joissa on tunniste kisset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kisset. Näytä kaikki tekstit

26.10.2014

Häväisty Pitsimekko

Hellou~

Tämä postaus tulee taas kasaan materiaalista, mikä on koneella pyörinyt jo jonkin aikaa.


Kesällä tein suursiivousta vaatehuoneeseen ja raa'alla kädellä heitin myös muutaman pussillisen vaatteita roskiin.

Eteeni osui tämä kyseinen musta pitsimekko mikä on kulkeutunut jo useita, useita vuosia sitten minulle joltain kirpparilta.

Pyörittelin tätä mekkoa käsissäni ja aluksi se oli jo menossa siihen pussiin, minkä oli tarkoitus mennä roskiin.

Sain kuitenkin idean, mitä tälle mekolle voisi tehdä. 

 Mekko on kokonaan pitsinen, alla on vain musta vähän lyhyempi mekko.
Koska tää mekko oli jo menossa roskiin, ajattelin vähän "uusia" tätä enemmän omanlaiseksi.

Irrotin tämän mustan alusmekon, leikkasin hihat pois, leikkasin syvähkön V-kaula-aukon ja leikkasin selän auki.....

Outcome;

 
Minähän en mikään ompelija ole, joten en mä mitää oikeasti osaa tehdä. Kunhan halusin saada idean miltä mahtaisi mun näköinen mekko näyttää.
Etupuolelta ei ole kuvaa....olo oli muutenki turhan alaston. Ei siis tarvi pelätä, en todellakaa ole tällä minnekkää menossa! Omaksi iloksi vain.

Tuo mekon selkäosahan ei ole ihan sellainen millainen on mun "täydellisen" mekon selkäosa. Tai olisi muuten, mutta kun se on sen verran löysä ettei pysy muodossaan.
Ristikorukin pääsi hieman uuteen käyttöön.

Perus naamakuva mikä on ihan plöyh, puhumattakaan hiuksista.

Ja loppuun iso vauva, joka oli kaverina ku otin kuvia.




Ja vaikka tuo materiaali olikin vanhaa seuraava juttu on ihan tältä hetkeltä.
Janne aiheutti tänään pienen sydänkohtauksen. Lähdin neljän aikaan iltapäivällä käymään vanhempieni luona, hakemassa autoni jota isä on korjaillut. Janne sanoi kuitenkin jäävänsä kotiin, halusi jäädä tekemään omia juttujansa ja vain olla kotona viikonlopun. Tehnyt viime viikolla kuitenki useamman 11 tunnin työpäivän joten ihan ymmärrettävää, lähin siis yksin.
Seitsemän aikaan illalla, Janne kuitenki soittaa mulle. Herra kertoo että oli mennyt lääkäriin käymään, kun oli vatsa tullut niin järkyttävän kipeäksi. Soitti kuitenkin sen takia, että paikkakunnan terveyskeskuksesta oli passitettu ambulanssilla keskussairaalaan.
Silmät ja leukahan mulla putos ja kyselin vain että mitä miksi. Kuulemma lääkäri halusi lähettää keskussairaalaan testeihin ja kuvaukseen. Lähinkin sitten pian tämän puhelun jälkeen ajelemaan kotia, vaikka täytyy sanoa että hieman ajatukset olikin muualla kuin siinä ajamisessa.
On se vain tuskaista odotella kotona ja olla tietämätön että mikähän toisella on. Sanoin Jannelle, että soittaa mulle ku tietää enemmän ja että mikä on, mutta vielä yhdeksänkää aikana ei ollut kuulunu mitää.
Soitin sitte Jannelle ja sielä vastasi ihan toisen oloinen ihminen. Hyvin hiljainen ja selvästi kipeä. Kertoi että särkylääkeen vaikutus alkaa loppua ja alkaa taas sattumaan, joten en viitsinyt kauaa puhua puhelimessa. Selvästikkään ei jaksanut. Siinä vaiheessa alkoi vaan suurempi murehtiminen. Ekan puhelun perusteella se vaikutti ihan OK:lta ja oletin että tulee testejen jälkeen kohta takas kotia. Epäilin vahvasti että olisiki umpisuoli vaivannut. Sitten meidän puhelut vaihtu whatappiin ja se sano että odottelee edelleen lääkäriä. Oli pitkät jonot...
Puoli 11 aikaan oli vasta päässyt röntgeniin ja joutui taas odottelemaan lääkäriä ja oli saanut ennen sitä jo voltarenia suoraa lihakseen. Tässä vaiheessa kuitenkin oli kerrottu että epäillään virtsatiekiveä. Lääkärin jälkeen Janne kirjotti että joutuu jäädä täksi yöksi sinne. Saa siellä särkylääkettä kun tarvitsee ja kivi oli sen verran pieni, että tulee itsekseen pois.
Helpotti kun vihdoin tiesiki jotain. Ei vain kyllä käynyt mielessäkään moinen vaiva. Noh pitäisi päästä kotiin huomenna (tai siis tänään) heti vain kun se kivi tulee pois.
Se siitä sen muista suunnitelmista viikonlopulle.

14.9.2014

New Minion

Viime viikon torstaiaamuna saatiin vähän kissa vahvistusta taloon.


Janne on kinunut kissanpentua koko kesän oikeastaan. Mä oon ollut vähän ideaa vastaan, vaikka kissoja rakastanki yli kaiken.  No Jannen työpaikalla sitten eräällä naisella oli kissanpentuja ja Janne oli kertonut kissanpentu kuumeestaan ja oikeastaan jo sopinut että ottaa jäljelle jääneen täysin mustan tyttökissan. Vaikken lämmenny aluksi niin olihan tuo nyt niin söpö, pieni ja ihana ja antaa jopa yöt nukkua!

Nimen keksiminen oli yhtä tuskaa. Parit ekat päivät sitä sanottiinki vain "Pieneksi". Mietin että haluanko sille nimen joka rimmaa Vilin kanssa, mutta tulin siihen tulokseen etten halua niille liian samanlaisia nimiä. Aloin sitten päivän mittaan kutsumaan tätä pientä Nilaksi ja lopuksi mikään muu nimi ei enää kuulostanu oikealta.

Pikkusen nimeksi tuli siis Nila.

Vilikin oli kotona kun tuo pikkunen tuli. Jotenki mua ei huolestuttanut ettei ne tulis keskenään toimeen. Vili on niin leppoisan oloinen kissa, että ajattelin sen tottuvan nopeasti tähän uuteen kaveriin. Aluksi tietty siinä sähistiin ja vähän muristiin oudolle uudelle kaverille, mutta silti piti silmäkovana seurailla turvallisen välimatkan päästä mitä tämä pieni touhas.


Nila yritti mennä Viliä katselemaan lähempää ja yritti houkutella leikkimään, mutta Vili pelkäsi ihan liikaa noin pientä otusta. Lähti aina pakoon. Loppupäivästä, nukkuivat kuitenkin jo samalla paikalla, eivät nyt ihan viereikkäin, mutta silti. Seuraavana päivänä sitä jo leikitiin yhdessä; juoksutettiin toinen toistaan vuorotellen ja koitettiin vähän painia. Vili tosin välillä otti turhan kovaa Nilasta kiinni, että joutui mennä itse väliin.
Oli hauska myös herätä aamulla siihen, kun molemmat pomppivat sängylle ja pois ja juoksivat mun yli. Vili lähtikin sitten viikon täällä oltuaan takaisin "mummolaan" kyläilemään, mutta ei Nila ole oikein mitenkään piitannut siitä onko Vili täällä vai ei. Toki varmaan tylsempää, kun ei ole ketään juoksutettavaa.


Halusin hieman lelliä lapsia, joten vihdoin ja viimein maltoin ostaa hurjille raapimispuun!
Zooplussalta tilasin.

Kotiinkuljetuksella tuli perjantaiaamuna. Aluksi ajattelin, että odotan tuon kokoamista siihen asti että Jannekin tulee kotia, mutta kun tuo yksi hurja oli niin näiden osien kimpussa päätin ottaa ja koota sen yksikseni. Täytyy sanoa että tällaisten juttujen kokoaminen ja väsääminen on yllättävän rentouttavaa ja mukavaa hommaa! Olisin voinut vielä muutaman samanlaisen koota perään, vaikka loppuvaiheessa muutamaa palaa vajaa valmis raapimispuu piti purkaa yhdeltä puolelta melkein kokonaan.... huomasin siinä vaiheessa että mulla oli yks osa väärinpäin. (`_ゝ´)
Nila sekasi siinä mun jaloissa koko ajan kun yritin tätä koota.

 Ja lopputulos! Aluksi Nila ei mennyt noita ensimmäisiä tasoja ylemmäs. Ilmeisesti pelkäsi hieman, mutta jo illalla painoi ihan ylös asti ja nyt ravaakin tasoilla leluja kanniskellen. Nyt pitisi vain Vilinki tulla testaamaan.


28.2.2013

You either got it or you don't



Koska Kati pyysi niin kauniisti lisää eläinlasten kuvia niin tässähän näitä nyt sitten on.


 Vili◆Wilde◆Lipi◆Klipi◆Liipero◆Nipin Napin...
Lapselle on siunaantunu monta lempinimeä.


 
 
  

Muska◆Musu◆Musku
...
 
 
Musu giving a fuck.

Ja pienenä extrana Vili pikkusena.