I wanna drink you sober

Heissan.
Pyörähtänyt taas tovi viime postauksesta.

Ajattelin tulla päivittelemään vähän kuulumisia ja sen sellaisia.

Töitä, töitä ja töitä. Oon nyt ollut melkein kaikki tän kuun lauantait töissä ja ensi viikon lauantaina taas... blahh. Voin kertoa, ettei huvittaisi kyllä yhtään mihkään töihin lauantaisin. Mutta ei voi mitään.

Tämäkin viikko...loppuviikko torstaihin asti, oon töissä kuuteen asti illalla... huikeaa näin pääsiäisen alla. MUTTA onneksi mun ei tarvi nyt lauantaina töihin ja saanki olla lomalla tiistaihin asti! Tulee tarpeeseen, vaikka uskokaa tai älkää, mulla on enää vajaa kaksi viikkoa harjoittelua jäljellä! Jeeee!
Tämän kuun alussa tuli myös toinen tyttö harjoitteluun samaan paikkaan. Ja ensimmäistä kertaa, mulla on siellä joku jonka kanssa puhua. Ollaan niin samassa veneessä, melkein saman ikäisiä ja tultu harjoitteluun saman henkilön kautta. Voidaan puhua paskaa ja jakaa kokemuksia.
Mutta se nyt töistä.

Joku vajaa kuukausi sitten sain vihdoin ja viimein oman auton! Eihän mulla tuo kortti olekkaan taskussa ollut kuin siitä asti kun 18 täytin, mutta oma auto on uupunut. Ei ole ollut niin välttämätön, kun keskustassa asustelee, mutta on se vain kätevä.

Materiaa ja meikkejä on tullut taas haalittua ja ehkä näistä jaksan kirjoitella joskus. Ehkä.

Eikai mulla tämän järkevämpää tähän hätään ole. Yritän vielä huomenna ehtiä päivittelemään.

Nyt jotain extra häröilyjä tarjolla. (naama spämmi muutamalta kuukaudelta)

 Pidennyksetki päässy muutamaan mukaan. Harmi että ne on kamalassa kunnossa ja pitäisi ostaa uudet. Oon myös viime aikoina tykästyny tummaan silmämeikkiin.. Yleensä oon todennut, ettei kauhean raskas silmämeikki sovi mulle syystä että silmät näyttää väsyneiltä ja raskailta. Jostain syystä oon kuitenki alkanu pitää siitä juuriki noista syistä!

Ja Ps. Joku aika sitten törmäsin bändiin nimeltä In this moment.Voin rehellisesti sanoa, että sen jälkeen kun tämän bändin löysin en ole oikeastaan muuta kuunnellutkaan. Tällä bändillä on niin tajuttoman hyviä biisejä! Puhumattakaan hotista Maria Brinksistä. Uuh.

Haaste: Päivä 7 & 8

Huhhuh. Jäänyt kyllä tämä haaste hieman taka-alalle.
En ole yksinkertaisesti jaksanut näpsiä kuvia ja koska päiväni ovat suurinpiirtein täysin samanlaiset ei ole mitään innostusta näpsiä niitä kuvia...

Edellisen haastepäivän jälkeen sainkin silmäni siihen kuntoon, ettei pärstästä tai mistään muustakaan tehnyt mieli ottaa kuvia. Vasemman silmän alaluomi tosiaan otti ja ärtyyntyi oikein kunnolla, vetistellen kaksi päivää putkeen, hirveän kosketusherkkänä (pelkkä räpsyttely sattui) ja paisuikin pikkaisen. Varsin mahtavaa siis. Äiti ehdotti isän silmätippoja, mitkä ovat silmän kosteuttamiseen tarkoitettuja. Olin skeptinen enkä uskonut, että niistä olisi hyötyä, varsinkin kun vamma oli silmän ulkopuolella. Jouduin kuitenkin toteamaan, että pelkästään muutaman kerran kun näitä silmätippoja käytin, olo tuntui huomattavasti paremmalta ja jotenkin rauhoitti sitä silmää ja jo seuraavana päivänä silmä ei ollut kipeä tai punainenkaan! God bless.


Tämä haaste tulee olemaan aika suppea kuvien puolesta. En jaksanut näinäkään päivinä räpsiä paljon kuvia...

AAMU

 Teetä ja mustikkajogurttia. Huomatkaa myös pähee pokemon lautanen. Suoraa ala-aste ajoilta.

NAAMA

HIUKSET

 Pieni vaalennus päähän, vähän värien sekoittelua ja tadaa! Plus äiti pikaisesti napsaisi latvoista kuivat pois.

RUOKA

Uuups. En muista mitä söin, eikä kuviakaan ole.

TÄRKEINTÄ

 Toistoa, mutta ilman näitä en olisi saanut noin kivaa punasta väriä päähäni. 

PÄIVÄ

Hauskaa kun sunnuntaina oli noin talvinen sää ja maanantaina oli jo näin kaunis ilma. 

ILTA

Vähän simpsoneja

PÄIVÄNKUVA

Teen tätä haastetta vähän satunnaisesti, miten jaksankin näpsiä kuvia jne.

I won't let you easily take a taste

Oli ihanan rento viikonloppu. Ei tarvinnut pomppia minnekkään, sai vain olla ja henkäistä pitkän työviikon jälkeen. Ja töistä puheen ollen, vaikka itkinkin miten karulta koko paikka tuntui, on asiat huomattavasti paremmin. Oli heti sen ekan viikon jälkeen. Tosin edelleen oudoksun joitain tapoja enkä vieläkään ole 100%:sesti tottunut siihen että siellä kuljetaan kuin laput silmillä ja ollaan pääsääntöisesti ihan omissa oloissa. No onneksi tykkään silti tehdä yksiksenikin hommia.

En nyt kuitenkaan tullut purkamaan mitään töistä, vaan innostuin sunnuntain kunniaksi ja vedin naamaani pitkästä aikaa kunnon "sotamaalaukset".

Meillä on aina sama virsi jos alan itteäni laittamaan; Janne tulee katsoon mitä teen ja huomaa että meikkailen ja kysyy ollaanko menossa jonnekkin/onko joku tulossa. Suurimmaksi osaksi näissä tapauksissa vastaus on aina sama; ei olla menossa minnekkään eikä kukaan ole tulossa.
Janne ei tunnu tajuavan, että mä voin tykätä meikkailla ihan omaksi ilokseni. Viikoilla meikit on niin simppelit ja minimaaliset töihin, että on mukavaa välillä kotona edes vetää vähän raskaampaa meikkiä naamaan. Plus mä koen nää mun hupi meikkailut myös jonkinlaisena treeninä. Meikkaamistakin kun täytyy opetella ja nää on niitä hetkiä kun voi kokeilla jotain uutta ja huomata mitkä sopii itselle ja mitkä taas ei toimi ollenkaan.
Kamalaa jos on menossa jonnekkin, aikaa rajoitetusti ja alkaa laittamaan itseään valmiiksi; päättää kokeilla jotain uutta vain todetaksi että ei, ei toimi minun naamassani ja joudut puhdistamaan naaman ja tekemään kaiken uudelleen.

Mä pysyn aika pitkälti omalla "mukavuusalueella" meikkaamisessakin. Jos mä koitan jotain uutta tyyliä ja erilaisia meikkejä, musta tuntuu että mä en näytä itteltäni ja koen ehkä näyttäväni jopa typerältä. Sitä on tottunut näyttämään joltain tietyltä ja kaikki uusi tuntuu aluksi kauhistuttavalta. "Ei niitä nyt näin voi jättää" "Ei ne näin voi olla.." Tuttuja ajatuksia. Pitäisi vain olla avoimempi uusille jutuille ja kokeilla rohkeasti. Eipä siinä mitään häviä, varsinkaan kun ei tarvitse pelätä ihmisten ilmoille menemistä.

Nytkin tein pitkästä aikaa kulmat luomiväreillä.... en oo tehny niitä varmaan yli vuoteen sillälailla. Aina tulee tartuttua kynään, mutta kyllä se niin on että pidän ehdottomasti luomiväreillä tehdyistä kulmista paremmin. Toki teen silti kynälläkin silloin tällöin.
Ja kulmat on huomattavasti normaalia paksummammat mitä yleensä teen. Mä oon aina mieltänyt, ettei paksut kulmat sovi mulle yhtään, vaikka kai se on mielipide kysymys taas... kenen mielestä nuo nyt sitten on paksut? Itselle ainakin niistä mun normi kynä kulmista selvästi paksummat, vaikkei loppujen lopuksi kovin paljon.. Jälleen kerran sellanen ei perkele voiko niitä jättää näin, mutta kun alkoi tuota itse silmämeikkiä tekemään tajus ettei ne kulmat enää pomppaa sieltä niin silmille kuin aluksi ja ne oliki ihan OK:t.

 Pitäis varmaan vielä keksiä miten noita hiuksia stailais. Ne on aina vaan tollaset plääh.

Bolero - Polkashop

Have2have Kengät - Bubbleroom

Hame - Hersecret

Sukkahousut - Backstreet

Banned uimapuku - Backstreet

Korvikset - Blackgroup

Jotain asu juttua. Kyseinen luuranko härdelli on tosiaan uimapuku, jonka ostin jo viime huhtikuussa kesää varten. Arvatkaa vain ehtikö olla käytössä? Sieläpä se kaapissa on pyörinyt, mutta se on vain niin kiva että piti sitä edes vähän ottaa esille. Ainiin, varmaan sanomattakin selvää että kuvanlaatu kusee, koska ei ollut kunnon valoa. Oli niin harmaa päivä, ettei siinä paljon luonnonvalo auttanut.

Hmh.. Mun piti alkaa tänään siivoamaan makuuhuonetta ja vaihtaa järjestystä, mutta mä vähän niin ku jäin taas vain koneelle ja päätin että ehkä huomenna...

23 years young + some random shet

Vuoden ensimmäinen postaus. Woou.

 Niin kiirettä on mukamassa ollut, etten ole edes ehtinyt toivotella uusia vuosia, mutta toivottavasti kaikkien vuosi on alkanut hyvin!

Omani on ollut kiireistä, paitsi tämän viikon olen saanut vain oleskella kotona, yksikseni...Teraa pelatessa ja Game Grumpsia katsoessa. 

Mutta ensi viikolla alkaa taas muutaman kuukauden kiireet. Uusi työpaikka tai paremminkin harjoittelupaikka. Huippua tämä harjoittelijan elämä.
Vasta loppui harjoittelu toisessa paikkaa ja nyt jo uuteen paikkaan. Mielelläni olisin jatkanut harjoittelua vanhassa paikassa. Se ei vain sitten onnistunut ja mielellään olisivat siellä ihan työllistäneet, mutta se ei ollut tällä hetkellä mahdollista.
Samaa alaa edelleen, mutta vain toisessa paikassa siis.

Tokmannin naiset olivat kuitenkin järkännyt mulle ihanan pienen lahjan, kun olin viimeistä päivää ja paketista löytyi esim. tällaista.

Lakkaa, hoitavaa sävytettä, kynsilakka, karkkia, suklaata ja muuta pientä.

Moni varmaan miettii nyt, että miksi ihmeessä ne mulle antais "Chili Pepper" sävytettä.
No, tavallaan tämä tapahtui loppiaisena.

 Miksi tuo käden asento näyttää nuon vaikealta...

Joka kuvassa erisävyisenä noi hiukset kiitos armottomat värisäädöt ja kontrastit. Oikeaa väriä vastaa eniten tuo viimeinen kuva. 

Mä oon jo niin kauan aikaa uhkaillut vetäväni nää hiukset punasella ja nyt se sit tapahtu. Eikä syynä edes ollut pilalle menneet hiukset jotka piti vain peittää jollain, vain ihan puhdas päätös vetää punasta hipiään. Ei tää silti mikään päähänpisto ollut. Mietin useampaan kertaan että haluanko mä näin kirkasta väriä, koska olin ollu jo aika mukavan tovin blondina ja nauttinu vähä "ei niin huomiota herättävistä" - hiuksista. Yksinkertaisesti, halusinko mä yhtäkkiä näin radikaalia muutosta.
Enää en voinut vedota siihen, että punasta on niin v:mäistä saada pois hiuksista. Kokemuksen rintaäänellä voin omalla kohdalla ainakin todeta, että ihan sama mikä väri; kesto tai sävyte niin aina saa käyttää usemman vaalennuksen jos sen haluaa pois. Joten ihan sama onko se sitten punainen.
Enkä kadu kyllä sekunttiakaan tätä väriä. Ja viimeksi punanen väri ollut päässä 2010....

Töissä työkaverit oli aiva ihmeissään ku tulinkin töihin viikonlopun jälkeen punapäänä. Ja syy miksi laittoivat mun pakettiin tuota punasta hiusnaamiota, oli se että kerroin heille että olin hiukseni värjännyt nimenomaan kyseisellä aineella. Tosin pienenä buustina, sekoitan ihan muutaman tipan colormaskin plum väriä sekaan.

Hiuksia on kyllä kehuttu ja sanottu, että väri sopii hyvin. Mamma oli ehkä paras joka ite pitää punasesta hiusväristä tosi paljo "kyllä onki hieno väri ja sopii sulle, älä mee takas blondiin."

Mutta se siitä.

Otsikkoa ihmetellessänne voin avittaa sen verran että on tämän ikälopun syntymäpäivä! Tänä vuonna oon varmaan yhtä selvillä iästäni kuin muutamana edellisenä vuotena. Saa olla koko ajan miettimässä olinkos mä 21 vai 22 vai oonko mä jo 24. Lopuksi asia menee siihen että mun pitää laskea varmistaakseni.

Ei hirveen erikoinen tämä syntymäpäivä ole ollut. Oon lagaillu kotona, vilttiin kietoutuneena kun on niin pirun kylmä ja edelleen Game grumpsia katsellen ja aina välillä videopelejä pelaten.
Hauska syntymäpäivä näin kun yksikseen sen viettää. No Janne tulee huomenna kai kotia viikonlopuksi ja sunnuntaina kahvitellaan pienen sukulais porukan kanssa.

Nyt jatkan jäätymistä.


EDIT. Janne perkele ei sitten yhtään ilmoitellut mitään... Tyyppi pamahti oven taakse vähän yli klo. 11 illalla ja toi mukanaan mulle tällaisia.

Raukka istunut busseissa ja junassa koko päivän ja vielä jaksoi kukkia hakea niin myöhään mulle. ♥
Mä olin kyllä niin hämmentynyt, koska en edes odottanu että se tänään vielä tulisi; korkeintaan huomenna ja se että se toi yleensä kukkia.Se ei oo varmaan ikinä tuonu mulle kukkia.
Unohdinkin mainita, ettei tänään toki ollut vain mun synttäripäivä, vaan meillä tuli myös 2 vuotta täyteen kihloista. (◡‿◡✿)

Sun is painted in the corner, but it's never getting warmer

Johan on ollut taas vaihteeksi hiljaista täällä.
Sanomattakin varmaan selvää, että näin joulun alla oli töissä entistä kiireisempää ja olo on ollut työpäivien jälkeen kutakuinkin sen mukaista. En ole yksinkertaisesti jaksanut tehdä töiden jälkeen yhtään mitään ylimääräistä, kuten siivota tai mitään muutakaan järkevää. Viikonloput olen oikeastaan nukkunut ja zombeillut vielä lisää.

Tänä vuonna en myöskään juuri jaksanut mitenkään valmistella joulua tai panostaa siihen. En hakenut kuusta varastosta, en ottanut joulukoristeita esiin saati tehnyt mitään jouluruokiakaan. Muutamat jouluvalot laitoin parvekkeelle ja lasille, vaihdoin hieman jouluisemmat verhot, mutta siinäpä minun panostukseni.
Jotenkin tänä vuonna joulu tuli niin nopeasti, ettei sitä edes tajunnut. Maanantaina olin vielä töissä ja sitten sitä alkoi vasta hahmottamaan, että seuraavana päivänä olisi aatto. Joulu ei vain tuntunut joululta tänä vuonna, ei edes lunta! Masennus ja Jannekin lähti jo ennemmin kotipuoleensa, joten vietin joulua yksin.. tai no sukulaisten kanssa mutta you know.
Ei ollut mitään syytä miksi olisin valmistellut joulua täällä vain itselleni.
Toki lahjoja hommasin kavereille ja vanhemmille ja muutamat Jannellekkin, itse sain lähinnä rahaa ja suklaata ja pari muutamaa lahjaa.

Varsinaista päivitettävää minulla ei ole, mutta lätkitään taas muutamat kuvat loppuun.

 

Äiti osti mulle pingviinivalon mitä olin halunnu jo jonkin aikaa! Se on vaan niin söpö!

 

Kummeilta sain tällaisen joulukimpun. 

 Sain myös kavereilta kaikkia ihania lahjoja ja tämä on yks niistä. "Eniten Vituttaa Kaikki" voisi lukeutua mun raamatuksi. Aivan mahtavaa iltalukemista ja välillä pitää oikein miettiä että en kai mä ole ite tätä tehnyt, niin paljon voin samaistua.

  Hommasin vähän ennen joulua myös itselleni Brandosin alennuksista nämä Iron Fistin ihanuudet. 

Yksi lahja olisi vielä itselle suunnitelmissa, mutta täytyy ihan tosissaan harkita kunnolla, tälle hauskuudelle kun tulisi hintaa +250€ joten.... ja uusi sohvakin pitäisi hommata... Ugh.

Jouluna saatoin näyttää tältä. Plus löysin kirpparilta tämän ihanan restylen paidan!

Hiukset on taas saaneet vähän kaveriksi uutta väriä nimittäin mahonginruskeaa, vaikka kuvassa näyttää enemmän mustalta. Hmm aika outoa jos en sanoisi, sillä ikinä elämässäni mulla ei ole minkäänlasita ruskeaa väriä päässä ollut, paitsi yhden kerran tilapäisesti kun halusin hieman neutralisoida vaalennuksen jälkeistä punaisuutta hiuksissa, mutta sekin väri oli ehkä muutaman viikon päässä. 

Ruskea ei siis ole koskaan kuulunut milläänlailla lempiväreihin hiuksissa, mutta on alkanut ottaa paikkaansa suosiossa. En edelleenkään pidä perus ruskeasta, siksi päädyin mahonginruskeaan. Toinen ongelma oli, että nyt kun hiukset olivat tosi kylmän vaaleat, ne olivat ristiriidassa tämän ruskean kanssa. Ruskea kun on lämmin väri ja hopea kylmän värinen, ne eivät vain istuneet yhteen. 

Ongelmaan oli helppo ratkaisu. En ollut huoltanut hiuksia hopeshampoolla hetkeen aikaan, joten keltaisuus alkoi paistaa jo ihan mukavasti läpi. Se ei haitannut ollenkaan, koska lämmin vaalea sopi ruskean kanssa huomattavasti paremmin. 

Oon kuitenkin onneton tunari värien kanssa aina, kun oikeasti haluan ja yritän jotain. Tottakai menin taas kokeilemaan kaikkea outoja väriyhdistelmiä sun muuta ja hiukset meni vain huonomman väriseksi. Jouduin hieman pakittamaan ja korjaamaan taas hopeshampoolla, mikä palautti värin suht kylmäksi taas. Ostin lämpimän sävyistä blondia ja yritin korjata taas tilannetta, mutta eihän se enää onnistunut niin kuin suunnittelin. Hiukset ovat siis taas aika hopeahkot ja ilmi riidoissa tämän ruskean kanssa, vaikka pelastus on että se näyttää hieman mustalta, joka sopii sitten taas paremmin hopean kanssa. 

Mulla olisi tasan kaksi vaihtoehtoa mitä tehdä näille vaaleille hiuksille ja eka olisi vaalennus. Se olisi pitäny kyllä tehdä jo aikoja sitten, mutta yritin muka säästää hiuksia ja hoitaa homman jollain muulla ja kuten sanottu; huonoin tuloksin. Vaalennus olisi nyt enmmän kuin paikallaan, niin paljo oon näihin kaikkea hoitovärejä ja muuta lyönyt, että pitäisi vähän nollata tilannetta. Ongelma on se, että hiukset on nyt siinä kunnossa, että vaalennus ei tule kyseeseen ainakaan vielä useampaan viikkoon. Perkele.

Toinen vaihtoehto on hieman luonnollisempi eikä rasita hiusta läheskään niin paljon kuin vaalennus; antaa hopeisuuden vain haalistua pois. Tämä toimi ennemmin, joten en näe syytä miksei se toimisi nyt. Oon vaan kauhea hätähousu tällisissa asioissa että jos jotain haluan, haluan sen heti. Nää on taas näitä hetkiä kun tekisi mieli tarttua johki väriin ja vetää kaikki vaan sillä.

Hieman outoa ajatella, että kaikki se vaiva että sain supervaaleat hiukset on nyt hieman turhaa. Nyt haluankin niistä lämpimämmän vaaleat a.k.a keltaisemmat. Se sotii kaikkea mun ajatusmaailmaa vastaan, mutta tulin valitettavasti siihen tulokseen, että nyt on tehtävä näin. Valkoiset/hopeat hiukset on ehdottomasti mun lempi hiusväri ja aioin kyllä palata siihen, mutta en nyt vielä. 

Koen että mun hiusmalli ja pituus ei sovi valkoisille hiuksille, kuulostaa kummalta mut se ei vain tuntunu oikealta. Odotan siis että saisin hiuspituutta lisää ja yritän sitten taas uudelleen. Muutenkin kun yritän kasvattaa epätoivoisesti tätä lettiä vaalentaminen ei hirveästi paranna asiaa, on enemmän plus miinus nolla tilanne. Jos nyt saan näistä luonnollisemman vaaleat ei tarvitse käsitellä hiusta läheskään niin paljon ja se toivottavasti edesauttaisi kasvua lisää.

Näihin outoihin hiuspainotteisiin tunnelmiin.

-Vania

Valkoinen/hopea tugga

Tässäpä yritän nyt väsätä tätä postausta mitä olen suunnitellut jo jonkin aikaa, mutta ikinä ei ole muka aikaa/ mitään halua ottaa kuvia ja alkaa kirjoittamaan.


Tarina alkaa näistä hiuksista.

Ja näistä kirjoitin jo joskus tässä postauksessa.

No tarina jatkuu siitä, että halusin hieman lisää väriä päähäni, ja päätin koittaa lilaa shokkiväriä. Tilasin crazy colorin lilaa ja neutralia, jolla voisin sitä hieman laimentaa ja saada vielä vaalemman lilan lopputuloksen. Arvata voi, ettei mennyt ihan putkeen. Lopputuloksena hiukset näyttivät ennemmän sinisiltä, ehkä jopa taivaansinisiltä mikä ei ollut tarkoitus.

Dissasin aika paljon tätä väriä, mutta ajattelin että annan sen nyt vain pikkuhiljaa haalistua ja vaalennan sitten hiukset.Kuvassa muuten väri näytää suht lilalta, muttei kyllä samalta paljaalla silmällä katsoessa. Oli huomattavasti sinisempi.

Annoin värin haalistua ja kun aika tuli, tartuin vaalennusaineeseen ja päätin vetää ihan tuon mustankin osan pois. Kauampa jaksoin sitäkin katsoa...

Voisi luulla että kun valmiiksi melko vaaleaa väriä lähtee vaalentamaan, pitäisi sen vaalentua kohtuullisen hyvin. Vaan ei tietenkään. Musta osa jäi tottakai vielä huomattavasti tummemmaksi ja kaipasi useamman vaalennuksen, mutta että toi lilanki pois saaminen oli niin vaikeaa... huhhuh.
Ensimmäisen vaalennuksen jälkeen tuo lila veti melkoisen vihertäväksi..... vaalensin toistamiseen ja hiukset vaalenivat taas kerran hieman, mutta eivät kunnolla. Edelleen vihertävää hiuksissa ja mustat osat edelleen melko tummat. Kolmas vaalennus kerta ja vasta sitten se vihreys alkoi hävitä kunnolla hiuksista ja tuo musta osa vaalentua sellaiseksi tummanvaaleaksi.
Kolme vaalennusta kahden päivän aikana........... Ihmiset, älkää yrittäkö tätä kotona. Ei kuningasidea, mutta viikonloppuna oli silloin menoa enkä tietenkään kehdannut sellaisilla sekavan vihertävillä hiuksilla mennä minnekkään joten uhrauduin ja maltoin sen kolmannen kertaa vielä vaalentaa.
Hiukset kuivu aika mahtavasti latvoista, mutta ei kuitenkaan lopuiksi niin pahasti kuin olin ajatellut. Hiukset ei edes yrittänyt mennä purkkamaiseksi.

Jos joku ei tiedä mikä tää purkkamaisuus hiuksessa on, selvennän; Kun hiusta aikansa käsittelee (varsinkin vaalentaa) tapahtuu helposti tää purkka efekti, jonka näkee varsinkin märissä hiuksissa. Kammatessa hiukset venyvät vain venymistään  ja kun aikasi vedät tai kampaat aggressiivisesti, hiukset katkeavat. Kun hiukset ovat purkkamaiset tietää että on tehnyt niille liikaa ja kannattaa antaa niiden vain olla, tekemättä niille mitään kunnes ovat vähän paremmassa kunnossa ja ainostaan käyttää tosi paaaaaljon hoitoaineita (super tehohoitoja). Suosittelisin myös latvojen leikkaamista.

Näiden kolmen vaalennusten jälkeen pidin taas pientä taukoa vaalennuksesta, mutta koska mä olen aika perfektionisti ja varsinkin ku puhutaan hiuksista ja väreistä, mun oli pakko päästä vaalentamaan taas... Vaalensin ainostaan tätä mustaa osaa mikä oli siis jäänyt vielä tummemmaksi kuin muut hiukset. Mustat osat vaalenivat jälleen vähän mutta eivät tarpeeksi. Pidin taas pientä taukoa ja vaalensin niitä uudelleen.... ja vielä kerran. Kaikkiaan vaalensin siis tuon mustan osan kuusi kertaa.......... Muistaakseni jollain näistä kerroilla kun vaalensin tätä mustaa osaa vaalensin vielä kerran koko pään eli kuusi kertaa mustat osat ja neljä kertaa koko pään kaikkiaan. Vaalensin myös tyveä joka kerta kun vaalensin tuota mustaa osuutta, koska tiesin että ne jää tosi kellertäviksi ja halusin että siihen tarttuisi hopeashampoo paremmin.
Tässä siis vaalennusprosessi kaikkiaan.

Ajatuksena oli, etten haluaisi tällä kertaa niin hopeanharmaita hiuksia, halusin vähän luonnollisemman vaaleat, mutta silti kylmän sävyiset. Hyvin vaikea selittää.
Aloin kuitenki sävyttää hiuksia pikkuhiljaa hopeashampoolla, antaen hopeashampoon vaikuttaa vain muutamia minuutteja, etteivät vetäisi liian lilaksi tai liian hopeiksi. Jossain vaiheessa kuitenkin aloin taipua jälleen ajatukselle hopeista ja valkoisista hiuksista ja aloinkin sitten urakalla sävyttämään näitä hiuksia hopeashampoolla. Pidin shampoota päässä vaihtelevasti 5 minuutista aina n. tuntiin. Mitä kauemman shampoota piti hiuksissa sitä lilammiksi ne vetivät. Halusin kuitenkin yleensä heti tämän liiallisen lilan pois ja pesin muutamat kerrat syväpuhdistavalla shampoolla. Liika lila lähti, mutta kylmä hopea sävy jäi.

Tätä samaa tekniikkaa ja samaa käytäntöä käytän vieläkin. Jos hiukset vetävät liian lilaksi -> syväpuhdistusta niin monta kertaa että ovat mieluiset. Oikean sävvyn ylläpitäminen onkin hieman vaikeaa ja joudun aina kikkailemaan, enkä edes sekaa värien kanssa! Luulisi, että vaalea on kaikista helpoin väri, mutta ei. Ei ainakaa jos niistä haluaa jonkun tietyn sävyiset. Vaaleissa hiuksissa kun näkyy kaikki epätasaisuus värissä. Itselläni on hopeaa, tosi vaaleaa ja sitten vähän tuhkanvaaleaa  hiusta sekaisin ja tyvi vielä huomattavasti tummempi ja kellertävämpi.
Kerrompa vähän tästä tyvestä. Sanoin jo että vaalensin tyveä aina kun vaalensin sitä mustaa osaa, eli kaikkiaan siis ainakin sen kuusi kertaa vaalensin tyveä ja arvatkaapa. Siltikään hopeashamppoo tai mitkään muutkaan sävytteet eivät pure eivätkä jää hiuksiin. Turhauttavaa. Olen tullut siihen tulokseen että tuo tyvi haluaa vain olla itsepäinen kusipää, joka ei halua ottaa ja sävyttyä mun mieliksi ja mun täytyy vain elää sen kanssa.

Ette tiedäkkään, kuinka monesti on himotellut ostaa joku punainen hiusväri ja vetää sillä koko pää, mutta nyt kun olen sen näin vaaleaksi saanut, en haluaisi heittää kaikkea tätä värkkäämistä näiden hiusten kanssa hukkaan.

Tässä vielä jotain kuvia.

Tässä oikeastaan kaikki mitä yleensä hiuksissani käytän. 

En ollut ennemmin törmännytkään tähän Glissin Ultimate Oil Elixir hoitoaineeseen ja päätin että kokeilempa tätä nyt. Suositeltu hauraille ja katkeaville hiuksille.

Sitten päästään tähän, mitä en tule koskaan vaihtamaan muuhun. Eli Fudge Hair Care Clean Blonde Violet Toning Shampoo.

Tämä aine on ehdottomasti paras hopeashampoo mitä oon koskaan käyttänyt, enkä voi kuin suositella jos siitä keltaisuudesta oikeasti haluaa päästä eroon. On tujua kamaa.


Ennen tätä fudgea käytin Sim Sensitive CX corrector silver shampoota. 
Pidin tätä hopeashampoota parhaimpana mitä olin siihen mennessä käyttänyt ja mä voin sanoa vieläkin, ettei tää oo oikeastaan yhtään paskempaa ainetta. Mun mielestäni ainakin omissa hiuksissani molemmat toimivat lähes yhtä hyvin. Tässä simin shampoossa ei ole mitään lisäaineita ja on hajusteeton eli on vähän allergiaystävällisempi. Ainoana miinuksena on se, että jättää hiukset aika takkuisiksi ja joutuu läträtä hoitoainetta. 

Sitten Biozell Professional Color Mask Silverin ostin ainoastaan hoitoaineeksi. Kaikki varmana tietävät, ettei tämä seos saa aikaan mitään näkyvää muutosta hiuksen värissä, saati poista keltaisuutta. Ainakaan itselläni ei vaikuta väriin ollenkaan, mutta hoitaa hiusta kuitenkin. 

Viimeisenä Yves Rocher Reflets Naturels Natural Highlights. Yllättävästi tilattu Yves Rocherilta. Luin vain että tarkoitettu harmaille/hopeille hiuksille ja sain vähän sellaisen vaikutuksen että olisi jonkinlaista hopeashampoota, mutta ei ihan. Vaikkei tää hopeashampoota ole tää on silti hyvää shampoota ja mielettömän hyvän tuoksuista!

Fudgen hopeashampoo päässä. Vaikutti vähän yli tunnin.

 

Huuhtelun jälkeen. Jäivät aika lilaksi pituudesta, mutta tyvi edelleen kellertävä.   

 

Luonnonvalossa. Näytti huomattavasti lilammalta sisätiloissa.  

 Edellisen kuvan jälkeen pesty kolme kertaa syväpuhdistavalla ja tässä lopputulos luonnonvalossa. 

Hiukset salaman kanssa.

Muutama gif hiuksista ja heiluva kamera. 

Okei okei eikähän nämä nyt riitä. 

Kiitos ja anteeksi super pitkästä teksti pläjäyksestä. Nostan hattua jos joku jaksaa lukea tän kokonaan. 

Ja tehän luette. Terv. Muumipappa.

The sunlight's confusing the mind

Nyt tulee kyllä niin sekava postaus, mutta bear with me. ¬‿¬


Lupasin kirjoitella vielä sen mustan juhlapuvun lisäksi muista kesäale löydöistäni, joten palatkaamme vielä pikaisesti kesään.

 Siinäpä loput Stylepitin löydöt. Yritin epätoivoisesti ettiä jotain väriä vaatekaappiin; tästä syystä esim. tuo violetti tunika/mekkokin tarttui mukaan. Kyseinen tunika osoittautui ostamisen arvoiseksi ja itseasiassa olikin hyvin kovassa käytössä sen loppukesän. Housupuoli on myös kaivannut uudistusta ja nämä housut nappas tuon hienon kuvioinnin takia!

Ja nämä Pieces -merkkiset kengät.... huhhuh mikä värivalinta. Vaihtoehdot olivat musta, pinkki ja tämä vihreä. En todellakaan yleensä tällaiseen väriin hairahda, mutta tässä se näkyy... epätoivoinen pilkahdus väriä mun kaikkien muiden tummien kenkien joukossa. Tosin kengät ovat olleet paremmat kuin hyvät! Niititkin ovat kaikki pysyneet, vaikka näitä kenkiä käytänkin oikeastaan koko ajan. Kenkien oikea hinta oli jotain 79,90€ ja alennuksessa about 35€.
Varsinaiset katseen kerääjät nämä on. Kommenttia on tullut niin nuoremmilta, kuin vanhemmilta ihmisiltä, ja kaikki on näyttänyt tykkäävän. ✯◡✯

Sitten hieman muita kesän aikana haalittuja juttuja.

Cybershopista hommasin uuden huivin, Back streetiltä niittipannan mitä pystyy peräti käyttämään. Ostin joskus aikapäiviä sitten metallisen niittipannan, mutta sellaset metalliset ei sovi yhtään mulle. Jonkun 30 min. päästä alkaa niin kiristää ja sattua päähän, että panta on pakko ottaa pois. Tästä syystä myin edellisen ja ostin sitten tämän, mikä on kuminauhalla. Ei kyllä kiristä päätä, mutta mun tämän hetkisen hiusmallin ja pituuden takia se nostaa takaa hiuskia typerästi ja joutuu vähän kikkailla sen kanssa.
+ Tällaiset jännät korvikset ostin joskus jeansilta.

Viime viikolla ostin nämä tekoripset jeanssilta, kun kappale hinta oli oikein 1€.... olis voinut kyllä tilata vähän useammat.

No asiasta taas kukkaruukkuun, laitampa tähän muutamat asukuvat.

Ja ajatelkaa, ostin trendilasit. (⊙▂⊙) Kaikki muistaa kun nämä oli joskus in ja näitä näki koko ajan. Muistan nähneeni näitä nimenomaan teineillä ja pidin niitä niiiiiiin typerinä. Kaikki nämä vuodet oon dissannut noita laseja, mutta oikeastansa tänä vuonna aloin yhtäkkiä pitääkin niistä ja uskaltauduin ostamaan nämä kun niitä ei enää niin paljon näy kellään, tai ainakaan täälläpäin.
Syy miksi halusin nämä on hyvin yksinkertainen; sillä saa niin helposti ittestänsä hieman erinäköisen, jos alkaa sama vanha naama kyllästyttää. Ihan hauskaa vaihtelua.
Näitä oon muistaakseni yhden ainoan kerran julkisesti pitäny päässä ja kun äiti näki nämä se heitti tällasen kommentin pieni virne naamalla. "Eikös........ noi oo vähän 15 vuotiaiden juttu." ..... jooh.

 

Kuvan legginsit ostin myös viikko taaksepäin, mutta niin kuin näkyy, ei ne ihan istu.... Pläh omat jalat on näihin mukamassa liian ohuet, vaikka otin S koon. Takana on sellainen nyöritys juttu, mutta edes sen säätäminen kireimmälle ei juuri auta. Muuten olisivat olleet kyllä hauskat.

Pakollinen lähikuva naamasta ja meikeistä..


Ja varmaan näkyy.. hiusväri on taas vähän vaihtunut. Varsinainen väriseikkailu oli näiden hiusten kanssa, mutta siitä kirjottelen ensi kerralla.