Pahoittelut yhtäkkisestä katoamisesta ja postailun lopettamisesta.... kai?
Ei ollut mitenkään tarkoitus pitää mitään breikkiä.
Oon vaan ollu laiska... like usual.
Ja sitten on ihan oikeitakin syitä.
Esimerkiksi;
Käytän paljo puhelimen kameraa ja oon ottanut jo kuviakin aiheista mistä voisin (olisin) kirjoittanut, mutta eteen sattu ongelma. Mä en löytänyt mistään mun puhelimen piuhaa millä sen saa koneeseen kiinni. Kattelin kaikki paikat mihin olisin sen voinu jättää tai missä normaalisti sitä olen pitänyt mutta ei. Lopuksi tulin siihen tulokseen, että Janne viime käynnillä kotona oli ottanu sen mukaansa Liminkaan. Joten yksinkertaisesti, en ole saanut materiaalia koneelle mistä tehdä postauksia.
On muutama muukin syy josta en nyt jaksa erikseen kirjoittaa. Ei mitään henkilökohtaista, mutta hiuspostauksessa kerron tarkemmin, sitten kun sen saan aikaiseksi. Liittyy kuitenkin enenmmän siihen.
Mutta muuhun aiheeseen.
Janne on itkenyt mua varmaan muutaman viikon Liminkaan. Oon yrittänyt vedota siihen, että se tulee kuitenkin ensi viikolla jo takas kotia käymään, mutta eeei. Joten koska en jaksanu takuta sen kans joka päivä samasta asiasta niin lupauduin sitten tulemaan Liminkaan sunnuntaina (eli eilen).
Junamatka meni taas siinä ja siinä, mitä nyt myöhässä sellaisen tunnin ja voisi sanoa, että kaikki mikä voi mennä vikaan meni vikaan.
Kaikki se vastaantulevan liikenteen odottaminen, (osasyy myöhästymiseen) routavauriot raiteilla, Kempeleen kohdassa mentiin ykkösraiteelle, pysähdyttiin ja odotettiin varmaan joku 5-10 min kunnes tuli kuulutus että siinä raiteella on jotain vikaa ja jouduttiin peruuttamaan ja vaihtamaan raidetta ja esim. siinä vaunussa missä ite olin ei toiminu pistorasiat. Että näin.
Ei oo hetkeen tai ehkä koskaan ollu noin vastaan kaikki junalla kuljettaessa.
Eli tällä hetkellä majailen taas Limingassa sellaisen viikon verran ja sitten tullaan Jannen kanssa kotia.
Oltiin eilen käymässä pikaisesti Jannen siskolla, näin ekaa kertaa heidän uuden kämpän ja uuden eläinlapsen; siamilaisen kissavauva Ramseksen. Ihana pieni oli. Ramses on nyt kolmas siamilainen kissa heillä, ja heillä näiden kissojen lisäksi vielä kaksi villakoiraa. Ihania kaikki.
Ja asiasta taas kukkaruukkuun, tänä aamuna kun heräsin olin aiva jäässä ja ku Janne lähti töihin mun oli pakko mennä takas peiton alle makailemaan, minne sitte myös nukahdin uudestaan kahden kissakaverin kans.
Siitä sitten heräsin, olin edelleen jäässä ja nenää kirveli ja kutitti ärsyttävästi. Ku nousin ylös alkoi sellainenki aivastelu ja nenän vuoto että huhhuh. Tässä sitten tämän päivän oikeastaan vaan niistelty. Kunhan ei nyt menis pahemmaksi.
Ei ollut mitenkään tarkoitus pitää mitään breikkiä.
Oon vaan ollu laiska... like usual.
Ja sitten on ihan oikeitakin syitä.
Esimerkiksi;
Käytän paljo puhelimen kameraa ja oon ottanut jo kuviakin aiheista mistä voisin (olisin) kirjoittanut, mutta eteen sattu ongelma. Mä en löytänyt mistään mun puhelimen piuhaa millä sen saa koneeseen kiinni. Kattelin kaikki paikat mihin olisin sen voinu jättää tai missä normaalisti sitä olen pitänyt mutta ei. Lopuksi tulin siihen tulokseen, että Janne viime käynnillä kotona oli ottanu sen mukaansa Liminkaan. Joten yksinkertaisesti, en ole saanut materiaalia koneelle mistä tehdä postauksia.
On muutama muukin syy josta en nyt jaksa erikseen kirjoittaa. Ei mitään henkilökohtaista, mutta hiuspostauksessa kerron tarkemmin, sitten kun sen saan aikaiseksi. Liittyy kuitenkin enenmmän siihen.
Mutta muuhun aiheeseen.
Janne on itkenyt mua varmaan muutaman viikon Liminkaan. Oon yrittänyt vedota siihen, että se tulee kuitenkin ensi viikolla jo takas kotia käymään, mutta eeei. Joten koska en jaksanu takuta sen kans joka päivä samasta asiasta niin lupauduin sitten tulemaan Liminkaan sunnuntaina (eli eilen).
Junamatka meni taas siinä ja siinä, mitä nyt myöhässä sellaisen tunnin ja voisi sanoa, että kaikki mikä voi mennä vikaan meni vikaan.
Kaikki se vastaantulevan liikenteen odottaminen, (osasyy myöhästymiseen) routavauriot raiteilla, Kempeleen kohdassa mentiin ykkösraiteelle, pysähdyttiin ja odotettiin varmaan joku 5-10 min kunnes tuli kuulutus että siinä raiteella on jotain vikaa ja jouduttiin peruuttamaan ja vaihtamaan raidetta ja esim. siinä vaunussa missä ite olin ei toiminu pistorasiat. Että näin.
Ei oo hetkeen tai ehkä koskaan ollu noin vastaan kaikki junalla kuljettaessa.
Eli tällä hetkellä majailen taas Limingassa sellaisen viikon verran ja sitten tullaan Jannen kanssa kotia.
Oltiin eilen käymässä pikaisesti Jannen siskolla, näin ekaa kertaa heidän uuden kämpän ja uuden eläinlapsen; siamilaisen kissavauva Ramseksen. Ihana pieni oli. Ramses on nyt kolmas siamilainen kissa heillä, ja heillä näiden kissojen lisäksi vielä kaksi villakoiraa. Ihania kaikki.
Ja asiasta taas kukkaruukkuun, tänä aamuna kun heräsin olin aiva jäässä ja ku Janne lähti töihin mun oli pakko mennä takas peiton alle makailemaan, minne sitte myös nukahdin uudestaan kahden kissakaverin kans.
Siitä sitten heräsin, olin edelleen jäässä ja nenää kirveli ja kutitti ärsyttävästi. Ku nousin ylös alkoi sellainenki aivastelu ja nenän vuoto että huhhuh. Tässä sitten tämän päivän oikeastaan vaan niistelty. Kunhan ei nyt menis pahemmaksi.
VR ja kaikki toimii..not!:D Luojan kiitos ei tarvitse enää tuota harrastaa, kyllä siinä kolmessa vuodessa tuli kans mitta melko täyteen kun aina oli jos jotaki takkuamista. Paras silti oli se tunnin odotus jääkylmässä junassa kun veturi sanoi itsensä irti -30 asteen pakkasen takia ja jouduttiin odottamaan Oulusta tulevaa uutta veturia heh..
VastaaPoistaTaitaa muuten olla jotaki ihme viruslenssua taas liikenteessä, itsellä kesti onneksi vain pari päivää:D Tuntu sellaselle "nyt tuun varmasti kipeeksi" kun poskiontelot oli vähä paisuksis ja tuntu lämpöä, ja nenä vuosi alvariinsa. Mutta nyt on taas niinku mitään olis tapahtunutkaan.. Outoa.